Ympäristövastuu

Vähennämme aktiivisesti jätehuollon ympäristövaikutuksia, edistämme kierrätystä ja jätteen hyötykäyttöä sekä ehkäisemme jätteen syntyä. Toimintaa ohjaa ISO 14001-, ISO 9001- ja OHSAS 18001 -standardien mukainen toimintajärjestelmä.

Vähemmän jätettä – vähemmän ympäristöhaittaa

Jätteiden syntymisen ehkäisyä edistämme neuvomalla asiakkaitamme tekemään kestäviä valintoja. Omassa toiminnassamme vältämme turhaa materiaalien kulutusta ja teemme hankinnat kestävästi ja ympäristöystävällisesti.

Jätemateriaalit hyötykäyttöön

Panostamme jätteiden hyötykäyttöön ja luomme aktiivisesti materiaalikierrätyksen mahdollisuuksia. Toimintavuonna uudistimme jäteasemien lajitteluratkaisuja, laajensimme jätteiden energiahyödyntämistä ja aloitimme rakennusjätteen hyötykäyttöön toimittamisen. Aktivoimme asiakkaitamme lajittelemaan ylläpitämällä kattavaa keräysverkkoa sekä aktiivisella neuvonnalla.

Jätekuljetuspäästöjen hallinta ja vähentämien

Kuljetusten päästöjä vähennämme hyvällä suunnittelulla sekä edellyttämällä urakoitsijoilta ympäristöystävällistä kuljetuskalustoa. Jäteautojen reitit suunnitellaan siten, että tyhjennykset voidaan toteuttaa tehokkaasti eikä ylimääräisiä ajokilometrejä kerry.

Jätekeskuksen ympäristövaikutusten hallinta ja vähentäminen

Jätekeskuksen toimintaa ylläpidetään ja tarkkaillaan viranomaisen myöntämien ympäristölupien ja tarkkailuohjelmien mukaisesti.

Jätekeskuksen vaikutukset vesiin

Jätteiden sijoittamisesta kaatopaikalle muodostuu likaista suotovettä, joka ohjataan jätevedenpuhdistamoille. Jätekeskuksen ja sen lähialueen pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan säännöllisesti tarkkailuohjelman mukaisesti. Pintaveden tarkkailu tehdään ojista ja lähialueen vesistöstä, ja pohjaveden tarkkailu suoritetaan pohjaveteen ulottuvista tarkkailuputkista. Lisäksi seurataan jätetäyttöjen sisäisen vedenpinnan korkeutta. Jätekeskuksen kuormitus oli toimintavuonna pääosin aiempien vuosien tasolla.

Jätekeskuksen vaikutukset ilmaan

Kaatopaikkakaasu

Jätehuollon suurin päästölähde on jätteen loppusijoituksessa muodostuva kaatopaikkakaasu, joka vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. Kaatopaikalla syntyvä kaasu kerätään, ja kaasun energia hyödynnetään lämpökattilassa lämmöksi ja kaasumoottorilla sähköksi. Hyötykäyttölaitteiston häiriötilanteissa kaasu poltetaan soihtupolttimessa ympäristöystävällisempään muotoon. Toimintavuonna kunnostettiin kaasunkeräysjärjestelmää ja aloitettiin neljän uuden kaasunkeräyskaivon ja imuputkiston asennustyö.

Haju ja pöly

Jätekeskuksen hajua tarkkaillaan päivittäin jätekeskuksen henkilökunnan toimesta sekä naapurien palautteena. Ulkopuolelta tulleita hajuhavaintoja vastaanotettiin toimintavuonna 21.

Pölyämistä aiheuttavat jätemateriaalien haketus, liikenne sekä kuivien jätemateriaalien käsittely. Pölyämistä hillitään muun muassa tiealueiden harjauksella, pesulla ja kastelulla.

Pölyä ja haisevia rikkiyhdisteitä mitataan kolmen vuoden välein. Seuraava mittauskerta on vuonna 2016.

Melu

Jätekeskuksella melua voivat aiheuttaa lähinnä liikenne ja työkoneiden käyttö. Melua mitataan jätekeskuksessa kolmen vuoden välein. Seuraava mittauskerta on vuonna 2016.

Roskaantumisen ehkäisy

Jätteenkäsittelyalueella roskaantumisen suurin aiheuttaja on tuuli. Normaalia ylläpitosiivousta tehdään jätekeskuksen alueella päivittäin ja kausisiivoukset vähintään kerran vuodessa.

*Asukasvasteluku AVL kertoo, monenko ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistä typen päiväkuormitusta jätevesi vastaa.