Toimintakertomus tilikaudelta 1.1.2015–31.12.2015

Tulosta sivu

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Fuusio

Päätös Itä Uudenmaan Jätehuolto Oy:n (IUJ) ja Rosk’n Roll Oy Ab:n (RR) fuusioitumisesta on tehty jo vuonna 2012 molempien yhtiöiden omistajakunnissa ja yhtiökokouksissa. Fuusion on arvioitu vähentävän yhtiön toimintaan liittyviä riskejä ja lisäävän toiminnan kustannustehokkuutta. Päätösten jälkeen RR:n yksityinen vähemmistöosakas (0,05 %) nosti kolme kannetta kuntien osakkeiden lunastusmenettelyä vastaan. RR voitti kaikki kanteet niin käräjä- kuin hovioikeudessa.

Vastoin perusteltuja ennakko-odotuksia kantaja sai kuitenkin valitusluvan korkeimmalta oikeudelta. Korkeimman oikeuden käsittely siirtää yhtiöiden juridista fuusioitumista ainakin syksyyn 2017. Korkein oikeus teki päätöksen oletettavasti ennakkopäätösperustein.

Valitusluvasta huolimatta on perusteltu syy odottaa, että korkein oikeus ei muuta kahden alemman oikeusasteen selvästi lunastusoikeuden puolesta tehtyjä päätöksiä.

Yksityisten osakkeiden lunastus tai muu vastaava järjestely on välttämätön, koska EU:n hankintadirektiivi edellyttää kuntien sidosyksiköltä 100 prosentin kuntaomistusta eli ns. in-house-asemaa. Täydellinen kuntaomistus on alueellisen jätehuollon kulmakivi. Näin ollen yksityisen omistuksen pois lunastaminen RR:stä on välttämättömyys riippumatta fuusiosta.

RR toimii välivaiheessa Uusi Rosk'n Roll Oy Ab:n (URR) tytäryhtiönä. RR:n entiset omistajakunnat omistavat URR:n osakkeista 99,56 %, ja loput omistaa IUJ. URR omistaa RR:n osakkeista 99,62 %, ja loput omistaa kolme yksityistä. Lopullinen fuusio tapahtuu vasta yksityisen vähemmistöosuuden lunastuksen jälkeen. Tällöin kunnat omistavat sata prosenttisesti uuden yhtiön, jonka nimeksi tulee Rosk'n Roll Oy Ab.

Juridisen fuusion viivästyessä ovat RR ja IUJ tiivistäneet edelleen yhden yhtiön mallin mukaista toimintaa. Operatiivinen toiminta pois lukien osakeyhtiö- ja kirjanpitolain mukaiset talous- ja hallintotehtävät hoidetaan jo nyt yhden yhtiön mallin mukaisesti. Samoin kaikki henkilöstötapahtumat ovat yhteiset. Yhdessä toimimista maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta helpottaa korkealuokkaisen videoneuvotteluyhteyksien käyttö.

Rosk'n Rollin toimitusjohtaja toimii myös fuusiojohtajana ja vastaa yhtiöiden fuusion etenemisestä. Fuusiojohtaja on yhtiöiden yhteisen johtoryhmän ja esimiesryhmän puheenjohtaja.

Vantaan Energian jätevoimala

Vantaan Energian jätevoimala on ollut vuoden 2015 ensimmäisen täyden toimintavuotensa tuotantokäytössä.

Energiayhtiön investointi Vantaan Långmossabergeniin rakennettuun jätevoimalaan toteutui, kun Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) ja RR tekivät tarjouskilpailun pohjalta pitkäaikaisen sopimuksen sekajätteen energiahyötykäytöstä Vantaan Energian (VE) kanssa. HSY ja RR vastaavat ainoina toimijoina jätepolttoaineen toimittamisesta jätevoimalaan.

Jätevoimalan mitoituskapasiteetti on suurempi kuin HSY:n ja RR:n vastuulla olevan sekajätteen nykyinen määrä. Voimalan pieni ylimitoitus on perusteltua, koska pääkaupunkiseudun voimakkaan kasvun vuoksi on odotettavissa, että HSY:n ja RR:n vastuulla olevan sekajätteen määrä lisääntyy tasaisesti lähivuosina. Näin ollen jätelaitosten ei tarvitse välittömästi käynnistää lisäkapasiteetin hankintaa. Tämän väliaikaisen lisäkapasiteetin myymiseksi perustivat HSY ja RR yhteisyrityksen, Uudenmaan Woima Oy:n (UW), joka aloitti kaupallisen toiminnan v. 2015 alussa. UW:n taloudellinen tulos toimintavuodelta toteutui budjetoitua paremmin. UW jakaa voittonsa osinkoina omistajilleen näiden myytäväksi antamien kapasiteettien suhteessa.

Jätevoimala on toiminut hyvin. Sen toteutunut käsittelykapasiteetti vuositasolla ylitti käsittelysopimuksen jätemäärän. Kesäkuun pientä korjausseisokkia lukuun ottamatta on jätevoimalaan mennyt kaikki RR:n vastuulla oleva sekajäte.

Jätevoimala on vaikuttanut huomattavan positiivisesti niin RR:n kuin koko pääkaupunkiseudun hiilijalanjälkeen. Jätevoimalan käyttöönotto ei ole vähentänyt syntypaikkalajittelun ja materiaalikierrätyksen merkitystä. Päinvastoin, metallien ja lasin eroon saaminen sekajätteestä on yhä tärkeämpää myös polton kannalta.

Muu operatiivinen toiminta

Jätteen kaatopaikkasijoituksen merkitys niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti on pienentynyt merkittävästi sen jälkeen, kun jätevoimala otettiin käyttöön. Toimintavuoden aikana muutettiin kaatopaikkasijoituksen toimintamallia vastaamaan vuoden 2016 alussa voimaan tullutta määräystä orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituksen rajoittamiseksi. Kaatopaikalle otetaan lähinnä vain tuhkia, mineraalisia massoja, lievästi pilaantuneita maa-aineksia ja esimerkiksi laitoskäsittelyn rejektejä.

Rosk'n Roll kilpailutti IUJ:n ja kuuden em. jäteyhtiöiden alueella toimivan kunnallisen vesilaitoksen kanssa hankintarenkaana viemärilietteiden ja biojätteiden siirtokuljetuksen, käsittelyn ja hyödyntämisen. Tarjouskilpailulla saavutettiin nykytasoa merkittävästi edullisempi kokonaiskustannus. Hankintapäätöksestä valitettiin. Markkinaoikeuden ratkaisua odotetaan kevään 2016 aikana.

Vuoden 2015 aikana kilpailutettiin aikataulun mukaisesti RR:n eteläisen ja pohjoisen alueen kattavat biojätteen kuljetusurakat. Kumpaankin tarjouspyyntöön saatiin runsaasti tarjouksia. Hintataso laski molemmissa urakoissa aiempiin sopimuksiin verrattuna.

Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan 2013 tekemän päätöksen mukaan koko Lohja siirtyy kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen asumisen seka- ja biojätteen keskitettyyn kuljetusjärjestelmään. Päätöksestä valitettiin, mutta hallinto- ja myöhemmin korkein hallinto-oikeus ratkaisi asian RR:n eduksi. Urakoiden kilpailutus on valmisteltu em. aikataulun mukaisesti. Jätelautakunta valmisteli yhteistyössä RR:n kanssa koko yhtiön toiminta-alueelle jätehuoltomääräykset. Näin alueelle saatiin yhdet ajantasaiset, koko alueen kattavat jätehuoltomääräykset aikaisempien kolmen erilaisen sijaan.

Pakkausjätteet siirtyvät uuden jätelain myötä täyteen tuottajavastuuseen. Tuottajavastuun toteutuksen myötä pakkausjätteistä vastaava Rinki (aiemmin Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR) käynnisti toimintavuoden aikana oman keräysverkoston rakentamisen. Jätelakiin määriteltiin Ringin keräyspisteiden minimimäärä. Rinki rakentaa omaa keräysjärjestelmäänsä minimivaatimusten mukaisesti.

RR:llä oli toimintavuoden alussa alueellaan 131 pääasiassa pakkausten alueelliseen keräämiseen tarkoitettua ekopistettä. Neuvottelujen jälkeen Rinki vuokrasi näistä omaan verkostoonsa 39 parhaiten hyötyjätteitä keräävää pistettä. Tämän lisäksi Rinki perustaa lähinnä suurempien kauppojen yhteyteen 14 uutta ekopistettä. Näiden rakentamisaikataulu on vielä avoin.

Mikäli alueella olisi jääty pelkästään Ringin ekopisteiden varaan, olisivat asukkaiden lajittelumahdollisuudet heikentyneet oleellisesti. RR:n hallitus päättikin tämän vuoksi jatkaa pakkausjätteiden keräystä yhtiölle jääneillä ekopisteillä. Ringin vastuulle siirtyneiden ekopisteiden vaikutus ekomaksulla katettaviin kustannuksiin jää pieneksi, koska ekopisteverkoston osuus ekomaksulla katettavista kustannuksista on vain noin 13 % . RR:lle jäi edelleen suurin osa ekopisteistä. Nämä lähinnä haja-asutusalueelle sijoittuvat pisteet ovat käyttökustannuksiltaan Ringille siirtyneitä kalliimpia.

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä

Vaikka RR:n ja IUJ:n juridinen fuusio viivästyy yllä kuvatuista syistä edelleen, on yhtiöiden hallituksilla vahva tahto sulautumisen läpivientiin. Pitkittyvää fuusioitumisaikaa käytetään toimintojen yhtenäistämiseen mahdollisimman pitkälle.

Edistääkseen toimintojen käytännön yhdistämistä ja yhtenäistämistä päättivät yhtiöiden hallitukset uuden strategian laatimisesta. Strategia tehdään samasanaisena molemmille fuusioituville yhtiöille. Juridisen fuusion jälkeen voidaan jatkaa uudessa yhtiössä saumattomasti aiemmin laaditun strategian toimeenpanoa.

Samoin hallitukset päättivät, että jo fuusioitumisvaiheessa otetaan niin RR:n kuin IUJ:n alueella käyttöön sama Rosk'n Roll -palvelumalli. Asiakaskokemus idässä ja lännessä perustuu Rosk'n Roll -palveluun, jonka tuottamisesta vastaavat Rosk'n Roll Oy Ab ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Käytännössä tämä tarkoittaa samaa palvelukonseptia ja samanlaista visuaalista ilmettä (esimerkiksi suojavaatteet, kyltit ja julkaisujen ulkoasu) molemmissa yhtiöissä. Jo fuusioitumisvaiheessa tehty yhteinen palvelumalli vähentää fuusion jälkeen tehtävä yhtenäistämistyötä.

Pakkausjätteen tuottajavastuuasetuksen mukaan olisi tuottajien keräyspisteverkoston tullut olla valmis 2016 alussa. Rinki on myöhässä tästä aikataulusta. RR:n alueella Rinki on aloittanut toimintansa lähinnä valmiilla, RR:ltä vuokratuilla pisteillä. Kuluttajien lajittelumahdollisuuksiin viivästyksellä ei ole ollut merkittävää vaikutusta, sillä RR:llä on toiminnassa kattava täydentävän keräyksen verkosto. Keväällä 2016 tulee RR:n alueen Ringin jätepisteisiin uutena jakeena myös pakkausmuovin keräys. Muovin keräys tulee yhteensä 20 keräyspisteeseen. RR:llä on tarkoitus ottaa muovipakkausten keräys myös omille jäteasemilleen.

Lohjan alueen sekajätteen keräys kilpailutetaan kolmen urakka-alueen osissa. Tarjouspyynnöt on julkaistu ja tarjousten jättö on maaliskuun puolessa välissä. Urakoiden on tarkoitus alkaa lokakuussa 2016. Tämän jälkeen on koko RR:n alue keskitetyn, RR:n kilpailuttaman jätteen keräyksen piirissä.

Orgaanisen jätteen kaatopaikalle sijoittaminen on rajoitettu voimakkaasti lailla vuoden 2016 alusta. Vaikka RR on varautunut tähän jo hyvissä ajoin pitkäaikaisella jätteen energiakäyttösopimuksella Vantaan Energian kanssa, on lakimuutoksella vaikutuksia yhtiön toimintaan ja talouteen. Sekajätteen kaatopaikkasijoittaminen oli suhteellisen kannattavaa. Nyt vastaava jäte käsitellään ostopalveluna. Kuitenkin yhtiöllä on kannettavanaan edelleen kaatopaikan jälkihoitokustannukset. Yhtiö onkin kehittämässä edelleen loppusijoitukseen sopivien materiaalien käsittely- ja vastaanottopalveluja, jotta arvokas loppusijoituskapasiteetti voidaan käyttää hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla.

Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta

Yhtiön tutkimus- ja kehitystoiminta tapahtuu suurelta osin olemalla mukana Jätelaitosyhdistyksen (JLY) hankkeissa. Näin saadaan yhdistettyä jätelaitosten voimavarat sellaisissa hankkeissa, joilla on yhteistä merkitystä.

Jätteenpoltossa syntyvän kuonan käsittelyä ja hyödyntämistä tutkittiin kehityshankkeessa yhdessä HSY:n kanssa v. 2014–2015 Ämmässuolla. Tutkimuksen positiivisten tulosten pohjalta päädyttiin HSY:n kanssa hankintarengas tyyppiseen yhteistyöhön em. jakeiden käsittelyssä. Yhteisellä käsittelyllä saavutetaan merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia mittakaavaetuja.

RR osallistuu JLY:n hankkeeseen, jossa kehitetään automaattista jäteasemakonseptia. Hankkeen tavoitteena on nykyaikaista tietotekniikkaa soveltaen laajentaa asiakastoiveiden mukaisesti jäteasemien aukioloaikoja siten, että osan aikaa asemat voisivat toimia miehittämättöminä. RR:n tavoitteena on soveltaa tätä toimintamallia kokeiluluoteisesti jollakin hankkeeseen soveltuvalla jäteasemalla.

RR osallistui myös JLY:n hankkeeseen, jonka tarkoituksena on kehittää jätelaitoksille raportointikanava eri jätelaitosten ja niiden valtakunnallistenkin asiakkaiden välille. Samalla RR aloitti asiakkaiden palvelukanavien monipuolistamiseksi sähköisten palvelujen rakentamisen yhteistyössä järjestelmätoimittajien kanssa. Ensimmäisenä otettiin käyttöön sähköinen raportointi ja vuoden 2016 puolella kaikille asiakkaille tarkoitettu sähköinen asiointikanava.

Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Kanteet liittyen yksityisten omistamien osakkeiden lunastamiseen ovat edelleen merkittävä epävarmuustekijä yhtiön toiminnassa, vaikka kahden alimman oikeusistuimen päätökset ovat olleet selvästi RR:n hyväksi. Fuusion aikataulun siirtyminen merkitsee edelleen lisätyötä ja epävarmuutta. Toisaalta yhtiöt toimivat nykyisellään hyvin pitkälle kuin fuusio olisi jo tehty. Lisäksi yhteistyötä tehostetaan edelleen yhteisellä strategialla ja palvelumallilla.

Osakeyhtiö- ja kirjanpitolain mukaisesti on kuitenkin yhtiöiden talous- ja henkilöstöhallinto hoidettava kahdessa rinnakkaisessa järjestelmässä. Tämä tuo fuusion jälkeiseen tilanteeseen verrattuna lisäkustannuksia.

Valtion lainsäädäntötasolla on meneillään kaksi hanketta, joilla voi olla vaikutuksia RR:n talouteen:

  • Vuonna 2015 aloittaneen Suomen valtioneuvoston hallitusohjelmaan on kirjattu, että jätelakia muutetaan siten, että kuntien jätehuoltovastuuta rajoitetaan siten, että siihen kuuluisi pelkästään asumisjätteen jätehuolto. Tällöin RR:n vastuulta jäisivät pois esimerkiksi koulujen sairaaloiden ja varuskuntien jätehuolto. Parhaillaan on menossa lakimuutoksen vaikutusten arviointiselvitys.
  • Toinen, RR:n kannalta merkittävämpi hanke on EU:n hankintadirektiivin soveltaminen Suomen hankintalakiin. Kysymys on siitä, kuinka paljon kuntien omistaman yhtiön liikevaihdosta voi olla markkinaehtoista ilman, että yhtiö menettää in-house-asemansa eli oikeuden hoitaa kuntien puolesta näiden jätehuoltovelvollisuuksia. Direktiivissä tämä raja on 20 %. Direktiivi on otettu Euroopassa yleisesti paikalliseen lainsäädäntöön em. prosentin osalta sellaisenaan. Suomessa hankintalain valmistelussa on sen sijaan lobattu huomattavasti pienempää prosenttia.

Kummallakin muutoksella olisi toteutuessaan RR:n liikevaihtoa pienentävä vaikutus. Erityisesti markkinaehtoisen toiminnan voimakas rajaaminen vaikuttaisi yhtiön talouteen, koska yrityksille myydyt palvelut ovat olleet asumisen jätehuoltoon verraten parempikatteisia. Lisäksi toimialueemme pienyrittäjät joutuisivat hakemaan jätteenkäsittelypalvelunsa muualta kalliimmilla kustannuksilla.

RR vaikuttaa Suomen Jätelaitosyhdistyksen kautta valtakunnan tasolla ja paikallisesti suoraan poliittisiin päätöksentekijöihin, jotta em. säännösmuutoshankkeet eivät rajaisi yhtiön toimintamahdollisuuksia.

Julkisen hankinnan kilpailutukset ovat huolellisesta valmistelusta huolimatta herkkiä markkinavalituksille. RR:llä on meneillään parhaillaan hankintarenkaan jäsenenä markkinaoikeuskäsittely viemärilietteen ja biojätteen käsittelystä. Tähän on odotettavissa päätös kesään 2016 mennessä.

Käynnissä oleva Lohjan alueen jätteen keräystyön kilpailutus on lähtökohtaisesti herkkä markkinavalituksille. Vaikka Suomessa ei enää moneen vuoteen ole tehty markkinavalituksia jätteenkuljetusten kilpailuista, on tarjouskilpailuaineisto tarkastettu ja täsmennetty hankintalakiasiantuntijan kanssa aiheettomien valitusten välttämiseksi. Markkinavalituksista aiheutuva haitta tulee tyypillisesti hankkeiden viivästymisestä ja prosessiin liittyvistä ylimääräisistä kustannuksista ja työstä.

Ympäristöasioiden esittäminen

Yhtiön päätoiminnot keskittyvät Munkkaan jätekeskukseen. Jätekeskuksessa muodostui käsiteltäviä jätevesiä 68 250 m3, ja jäteveden keräyksen ja käsittelyn kustannukset olivat 186 446 €.

Kaatopaikoista kerätystä kaatopaikkakaasusta yli 90 % hyödynnettiin lämmityksessä sekä sähkön tuotannossa. Vuonna 2012 käyttöön otetulla kaasumoottorilla tuotettiin sähköä 400 MWh.

Kaasunkäsittelyjärjestelmän kokonaiskustannukset olivat 136 359 €.

Yhtiö kirjaa jälkihoitovarausta, jolla kustannetaan kaatopaikan jälkihoito tulevaisuudessa. Jälkihoitovarausta kirjattiin 382 500 €. Yhtiö sulkurakentaa kahta käytöstä poistettua vanhaa kaatopaikan osaa, ja tästä aiheutuneet kustannukset olivat 148 280 €.

Yhtiön koko toiminnan ympäristötarkkailun kustannukset olivat 115 289 €.

Yhteenlasketut ympäristökustannukset tilikaudella olivat 1 087 640 €.

Ympäristötarkkailun kustannusten seuranta

  2015 2014 2013
Ympäristötarkkailukustannukset (1 000 eur) 115 74 113
Osuus liikevaihdosta % 0,8 0,5 0,8

 

Arvio ja tunnusluvut taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä muista liiketoiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista

Yhtiön toiminta oli voitollista ja yhtiön vakavaraisuus ja maksuvalmius hyviä.

Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut

  2015 2014 2013
Liikevaihto 15 033 13 796 13 528
Liikevoitto 699 749 375
Liikevoiton osuus liikevaihdosta 4,6 5,4 2,8
Oman pääoman tuottoprosentti 6,0 6,7 0,9
Omavaraisuusaste 61,8 60,4 59,7

 

Henkilöstö

Yhtiön henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut

  2015 2014 2013
Keskimääräinen lukumäärä tilikaudella 33 29 30
Tilikauden palkat ja palkkiot (1 000 eur) 1 260 1 229 1 183

 

Hallituksen esitys yhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta ja tulos 672 488,24 euroa jätetään tulostilille.

Yhtiön osakkeet

Yhtiön osakkeiden määrä osakelajeittain ja kutakin osakelajia koskevat yhtiöjärjestyksen pääasialliset määräykset.

Yhtiön osakepääoma osakelajeittain

  2015 2014
Sarja (1 ääni/osake) 18 380 kpl 18 380 kpl

Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin.

Yhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastaja

Yhtiön hallitukseen kuuluivat vuoden 2015 lopussa puheenjohtaja Ulla Lindström-Dahl, Raaseporin kaupunki, varapuheenjohtaja Jarmo Kuosa, Vihdin kunta, Rolf Oinonen ja Ju-hana Salmenpohja, Lohjan kaupunki, Jaakko Laiho, Hangon kaupunki ja Mikael Carlberg, Inkoon kunta. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Jukka Paavilainen. Yhtiön tilintarkastajiksi on valittu BDO Yhtiötarkastus Oy, HTM-yhteisö, josta päävastuulliseksi nimetty Vesa Toivonen, HTM