Toimitusjohtajan katsaus
Tavoitteena tyytyväinen asiakas
Yhtiömme yhtenä keskeisenä tavoitteena on tarjota kuntalaisille edulliset mutta laadultaan ensiluokkaiset jätehuoltopalvelut. Kiinteistöjen sekajäteastioiden tyhjennyshinnat ovat eniten käytettyjen – 240-litraisten ja 660-litraisten – astioiden kohdalla säilyneet toimialueellamme jo viiden vuoden ajan käytännössä ennallaan. Palvelutason jatkuvassa kehityksessä on hyödynnetty alan tuoreinta teknologiaa ja asiakkaiden kehitysideoita. Asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti, ja vuoden 2015 kyselyn tulokset olivat erinomaiset: yhtiön toimintaan erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä oli nyt 79 % (v. 2014 yhteensä 73 %). Erittäin tyytyväisten osuus oli noussut 24 %:sta 29 %:iin, melko tyytyväisten osuus 49 %:sta 50 %:iin. Tulokset, ja etenkin vastauksissa esitetyt kehitysideat, ovat tärkeä apuväline suunnitellessamme toiminnan parantamista edelleen.
Fuusio
Vuoden 2015 aikana jatkettiin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n ja Rosk'n Roll Oy Ab:n fuusioitumisen valmistelua. Päätös fuusioitumisesta on tehty vuonna 2012 omistajakunnissa ja ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Fuusion toteutuminen on viivästynyt suunnitellusta aikataulusta Rosk´n Roll Oy Ab:n yksityisomistuksen poislunastukseen liittyvän oikeusprosessin vuoksi. Asiaan käsittely siirtyi vuoden 2015 lopulla korkeimmalle oikeudelle, jonka käsittelyn arvioidaan siirtävän fuusion toteutumista ainakin vuoden 2017 keskivaiheille. Lisäaika on käytetty tehokkaasti hyväksi, ja toimintojen yhdenmukaistamista jatkettiin edelleen. Yhtiöiden strategioiden päivittämisessä on odotettu uuden yhtiön aloittamista. Kuitenkin toiminta muuttuneessa ja edelleen muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttää linjauksia strategiatasolla. Tähän liittyen ja fuusion viivästyttyä todettiin vuoden 2015 lopussa tarve ryhtyä nykyisten strategioiden päivitystyöhön. Työ käynnistettiin, ja tavoitteena on saada yhtiöiden uudet yhdensuuntaiset strategiat valmiiksi kesällä 2016.
Talous
Yhtiön liikevaihto toimintavuonna oli 11,2 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 10 prosenttia muun muassa edellisvuodesta merkittävästi lisääntyneen maa-ainesvastaanoton ansiosta. Valtiolle tilitettävän jäteveron osuus liikevaihdosta oli 6,0 prosenttia (668 690 euroa). Voitto verojen jälkeen oli 569 953 euroa. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy ei jaa omistajilleen osinkoa. Toiminnan tulee olla kustannustehokasta, ja tavoitteena on pitää kuntalaisten jätemaksut mahdollisimman alhaisina. Yhtiössä voitto tarkoittaa tulosta, jolla lainsäädännön edellyttämä toiminnan kehittäminen ja jatkuvuus voidaan turvata. Voitto käytetään kokonaisuudessaan turvaamaan jätehuollon ympäristöinvestointien toteuttaminen ja toiminnan kehittäminen.
Tilikauden investointien kokonaismäärä oli 814 992 euroa. Pääosa investointisummasta kohdistui kiviainesten louhintaan Kilpilahden jätekeskusalueelta (584 236 euroa). Vuoden 2015 lopussa Kilpilahden jätekeskusalueen kokonaiskiviainesmäärästä oli louhittu noin 30 prosenttia. Lisäksi investoitiin muun muassa kiinteisiin rakenteisiin, kuten Domargårdin käsittelykenttälaajennukseen (123 175 euroa). Yhtiö rahoitti investoinnit tulorahoituksen turvin, eikä pankkilainaa tilikaudella nostettu.
Kohti kierrätysyhteiskuntaa
Vuoden 2015 lopussa jätehuolto koki suuren muutoksen, kun kaatopaikkojen käyttämistä jätteen käsittelyvaihtoehtona rajoitettiin lainsäädännöllä. Kyseessä on 1.1.2016 voimaan astunut valtioneuvoston asetus kaatopaikoista, jonka mukaan loppusijoitettavan jätteen orgaanisen aineksen pitoisuus ei saa ylittää 10:tä painoprosenttia. Asetuksen myötä muun muassa rakennusjätteen käsittelyssä siirryttiin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n alueella laitosmaiseen käsittelyprosessiin, jolla hyötymateriaaleja saadaan eroteltua aiempaa tarkemmin talteen ja pidettyä kierrossa. Yhdyskuntajäte on päätynyt energiahyödynnettäväksi toimialueellamme jo vuodesta 2009 alkaen.
EU:n kiertotalouspaketti julkaistiin joulukuussa 2015. Paketissa yhdyskuntajätteen kierrätykselle on esitetty tavoitteeksi 65 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomessa yhdyskuntajätteen kierrätys on pysytellyt pitkään 35 prosentin tuntumassa. Kiertotalouden ihannetilanteessa materiaalit kiertävät katkeamattomasti valmistajien, jakelijoiden, kuluttajien, uudelleenkäsittelijöiden ja jatkojalostajien yhteistoimintana. Jätettä ei synny, eikä tuotteen elinkaari pääty. Uusien EU-määritelmien mukaan kierrätykseen lasketaan vastedes mukaan myös uudelleenkäyttö, jossa Suomi on kärkimaita esimerkiksi juomapakkausten ja puisten kuormalavojen osalta. Laskentatavan muutos nostaa kierrätysastettamme, mutta paljon riittää tekemistä vielä myös käytännössä.
Kiitän asiakkaitamme, yhteistyökumppaneita sekä omistajia ja henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä vuonna 2015.
Vesa Heikkonen
toimitusjohtaja